3rd time is the charm!

Kolmas kerta toden sanoo, mutta saa nähä miten käy. Eli alunperin oli tarkotus olla suomessa maanantai yönä, no lentokoneeseen tuli joku pikku vika jonka korjaamista jouduimme odottelemaan yön yli. Meille oli onneksi järjestetty majoitus ruokailuineen lentokentän vieressä olevasta viidentähden hotellista, mutta silti kaiken kamojen roudaamisen ja lentokentällä odottelun jälkeen olis ollu jo siisti päästä kotiin. Hotellilla meille sitten ilmoitettiin, että lentskari on lähdössä suomeen tiistaina kello 14. joten puolenpäivänaikaan siis kaikki kamat mukaan ja check inniin, ja tokalla kerralla ei kahden 30kilosen laukun raahamisessa ollu sitä uutuuden viehätystä ja jonokaan ei tuntunu vetävän mihinkään. No lopulta laukut saatin lentokenttä henkilökunnan huoleksi ja itse lähdimme turvatarkastuksen kautta portille odottelemaan.
Outoa oli kuinka maaanataina turvatarkastuksienkanssa ei ollut mitään ongelmia, vaikka vilmakin oli pakannu kaikkimaholliset lotionit salvat öljyt ja muut nesteet käsimatkatavaroihin. Mutta tiistaina tarkastaja halusi tutkailla vilman reppua tarkemmin ja mitäs muutakaan siellän on päällimmäisenä kun kaikki maholliset hotellista hamstratut kylpytakit, tohvelit ja lotionit...ehkä vähän noloa.
Tarkastusten jälkeen porteilla meille ilmoitettiin että lento onkin noin 30 min myöhässä, jonka jälkeen käskettiin odottaa vielä 20minuuttia ja senjälkee ei kuulunut mitään johonki puoleentuntiin.ilmassa alko olemaan farssinmerkkejä kun virkailija ilmoitti ettei kone ole lähdössä ateenasta mihinkää, koska vikaa ei saatu kuntoon. Tämän jälkeen jouduimme menemään sas:in tiskille sumplimaan uusia lentoja itsellemme, kulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei tosiaan ollut! Olimme noin jonon puolessa välissä ja jouduimme jonottamaaan jonku reilu 2h vain saadaksemme kuulla ettei edessämme olleet ihmiset olivat saanet viimeiset paikat ainoalle samanapäivänä lähtevälle lennolle! Tälläkertaa kaikki asiat toimivat vielää tuplasti tahmeammin kuin edellisellä kerralla. Pelkästään matkalaukkujen saamiseen meni joku 31min kun security lady ei päästänyt meitä hakemaan tavaroitamme, vaan soitteli ympäriinsä panikoiden..lopulta kun asiaa oli viiden virkailijan voimin ihmetelty päästiin tavaroihin käsiksi..sitten takaisin hotellille.
Koska lentomme suomeen oli siis nyt määrä lähteä keskiviikkona klo. 1430 joten ajattelimme vielä lähteä takasin pireaksee moikkaaman kavereitamme vielä viimeisen kerran. Joten laukujjen huoneesen jätön jälkeen illastimme ja lähdimme dösällä kohti kaupunkia. Hämmentävää palata niin pian takaisin...jotain vitsailtiin että kun sanottiin että toivottavasti nähään pian, niin ei nyt ihan näin pian ois tarvinnu..hehhe.. no vanhalla kunnon skeitti aukiolla sitten istuskeltiin kamujenkanssa myöhään yöhön amstellia sippaillen...smooth.
Nyt on taas sama rumba takana kuin kahtena edellisenäkin päivänä. Eli checkinni hoidettu ja turvatarkastus myös...nyt portilla odotellaan miten käy.joku 40min koneen lähtöön eikä ainakaan viellä ole ilmoitettu myöhästymisistä tai muista, toisaalta ei aikasemminkaan tiedetty ennekuin tunteja koneen lähtemis ajan jälkee. Joten nyt vaan toivotaan parasta...

Muistelmia,mustelmia ja mieletöntä fiilistelyä!

Lainatakseni vessiä; outoa aikoja eletään. Viimeisiä viedään, enkä sanois että ois mikään superfiilis sen takii. Alussa oli kyl aika mahdoton olo tästä kaupungista, mikä näitä ihmisiä vaivaa, missä on ne megatäninki kelit, ja miks tää kotiovi ei ikinä aukee ku haluis sisää.. Voin rehdisti myöntää että mieli on muuttunut, joka kohdassa.

Parasta tässä maassa on kyllä ollu vaihteleva hengauskokoonpano. Kaks niistä parhaista luovutti maanantaina, korjaan, yritti luovuttaa. En oo varmaan koskaan riehaantunu innosta niin paljon kuin eilen aamulla, jolloin nää kaks ilmotti casualisti että kreikka ei päästäny irti,koneesta puuttuu siipi, ja nähää illalla tutuksi tulleella aukiolla.. Satunnainen kerrostalo Pireauksessa sai myös olla osana ja kuunnella tätä voitonjuhlaa, pyydän melua anteeksi naapureilta, mm. arisin mummolta;)!! Sitten oli tietysti vahvistusta tuolta viinikaisten suvusta, kaks kollii valmiina auringolle, ja tappelemaan huijari vuokraisäntää vastaan. Lämmöllä muistelen hetkiä,jolloin sain ripustella nimeltämainitsemattoman pojan boxereita kuivumaan pyykkinarulle keputtelun lomassa. hehe. Seuraavaksi on aika tuoda uusi lahtelainen uunista ulos. Tämä ei ollutkaan helppo nakki ateenalle, vaan herra C päinvastoin talutti kreikkaa kuin pässiä narussa koko kahden viikon ajan. Aluksi tuleva tehtaanomistaja lunasti rahat monelta köyhältä skeittari-opiskelijapojulta, jotka haaveilivat jo seuraavista jousilenkkareistaan(ilkeästi ilmaistu,mutta pakko yrittää estää niiden leviämisen keinolla millä hyvänsä). Pian tämän jälkeen hän suoritti arvostetun merikapteenikoulun yhdessä illassa. Saman alan unelmoijat joutuvat opiskelemaan vuosia, jotta pääsevät edes toimistoon lipunmyyjävirkailijoiksi. Kaiken kukkuraksi sama henkilö onnistui kahden viikon aikana värjäyttämään itsensä siksi, mihin monet kreikkalaiset pyrkii kesän loppuun mennessä! Viimeisimpänä, vaan ei koskaan vähäisimpänä, minun Rakas roommate. Toisin sanoen vaimoni, joka juuri lähti yövuoroonsa. Jos minun vauhtia ja tahtia noudattaen olisi tutustunut ateenaan, en tietäisi juurikaan mitään. Emme varmasti kukaan. Hän opetti minut alussa maan tavoille, miten paikallisia tönitään kumoon, milloin täytyy pitää kynsin ja hampain laukusta kiinni, mikä metropysäkki on meidän,(vaikka kuinka haluasimme,se ei ole epomenistasi Neos Kosmos, vaan sitä seuraava). Koskaan en ole ennen tavannut niin jämptiä retkenjohtajaa, jolla on kaiken lisäksi kaksi tervettä jalkaa! Siinä vasta myyntipuhe. Hän on kaiken lisäksi ainut meistä, joka jatkaa maan valloitusta kesän yli, ja aikoo tehdä sen yksin.

Siinä lahtelaiset, jos jokaisesta mahtavasta kreikkalaisesta frendistämme pitäis kirjoittaa yhtä paljon, en ehtis lennolleni. Ei ehkä huonompi idea.. Parasta tässä kaikessa on ehkä se, että saatiin ne kaikki haluumaan lahtee meiän luokse syksyllä, jatkossa ne pelaa itekseen puhalluspeliä, ja että niiden käsitys muuttui tytöistä lähes täysin. Meidän jälkeen niille ei kelpaa enää ikinä kreikkalaiset nirppanokat!!!! Hähäääää! Perjantaina vietän viimeistä iltaa kamujen kera syöden spagettibolognesea, röyhtäillen aka olemalla oma itseni, ja ehkä antaen samat hyvästit niille, kuin vilmalle ja vessille(ainakin niitten pitäis tietää varautua). ;)
And that`s about it then! (itkukirjoitukset tulee vissii lauantaina)
Pojille läksiäislahja kesää varten, se ei ole vielä valmis..

millon kotiin?

Viimiset päivät on kyllä ollu aika mayhemia täällä reikassa! Kaks viikkoa sitten ystävämme niko tuli kyläilemään ja siitä lähtien on meininkiä riittänyt aikalailla! Lähinnä skeittausta ja tietty väkevää turismia...enempää ei nyt pysty tilittää, mutta koitan jos muutaman havainnollistaman kuvan laitan.

Mutta siis tänään oli tosiaan tarkotus päästä kotiin, mutta toisin kävi. Hyvissä ajoin aamulla oli jo kamat pakattu ja kämppä siivottu, eli kaikki valmiina kotiin lähtöön. Lupaavalta näytti vielä lentokentällä jossa checkinni ja turvatarkastukset meni mutkitta, mutta sitten reilun tunnin portilla norkoilun jälkeen meille ilmotettiin, että lento on peruttu ja kotiin pääsee ehkä seuraavana aamuna...

pienen sekoilun jälkeen meijjät kaikki ohjattiin hotellille jossa vielä terjottiin ruokaaki, eli vois olla pahemminki, vaikka oli aika ankee fiilis ku monen tunnin kotiinpääsy fiilistelyn jälkee pitikin viettää vielä yö tässä maassa.

mitä tähän nyt sanoisi?

tänää kotiin, ja se on outoa..ihanaa mennä äitin ruokapatojen ääreen, kauheaa jättää elämä ja kaverit täällä..tätä päivää oon odottanut kauan, ja nyt kyllä toivoisin et jotuisin odottamaan vielä jonkun aikaa..
noh anyway pakattu on ja kohta lähetään kaupungille ostamaan viimeiset tuliaiset..sitten kotiin ja akis sekä mary saattaa meijät lentokentälle, taas yksi pariskunta jota tuun kaipaamaan ihan hirveesti..eilen oltiin niitten kanssa vikan kerran tässä meijän lähi tavernassa syömässä, ois vaan pitäny tehä niinkuin tein eilen kaikille skeitti kavereille, en vaa nähnyt niitä vikaa kertaa, okei osaks koska mun iho kuoriutui ku käärmeellä mutta osaks en menny koska vihaan sanoo "jäähyväisiä", melkeen mieluummin jätän sen siihen edelliseeen kertaan ku nähtiin..vähän ehkä tyhmä tyyli mutta sattuu vähemmän..

no emmii ja ninnu tulee tietenkin ikävä, meijän pyhä kolmikko on saannu kreikkalaiset pojat haukkomaan henkeään, ryöhtäily ja kovan metelin pitäminen sai ne aluks ymmälleen mut nyt kaikki sanoo mulle et ne tulee kaipaamaan sitä hälinää minkä me aiheutettiin skeitti aukiolla, nyt se tulee olemaan ainakin hiljaisempi, ehkä turvallisempi paikka skeitata..yks poika jopa sano ettei se oo ikinä tavannut näin aidon oloisia tyttöjä, jotka on mitä haluu ja silti tekee sen taidolla mikä sai ainakin kreikkalaiset pojat polvilleen!tätä seuraa vain kysymys mikä maa me seuraavaks valloitetaan tytöt?:D
no höystö höystönä..siltikin tuleehan sitä nyt ikävä niitä hetkiä ku vessi ja kerpo otti skeittauksen haltuu jokaisessa mahdollisessa ateenan spotissa ja me tytöt seurattiin kiltisti perässä, siinä oli sitä bändäri henkeä!

apua!

just tultiin takasin kreetan rohdokselta, neljä yötä nektar beach hotellissa jossa oli vain suomalaisia, ja me tehtiin tää valinta ysiltä aamulla ku oli matkustettu koko yö, hyvä läppä hehehe!ja loppujen lopuks ei kuitenkaan sit vaihettu sitä hotellii..
no mutta loma reissu oli ihan perseestä, kaks ekaa päivää olin kipee ja loppu ajan niin palanu että itkin sängyssä..muilla oli kivaa, kalastajahatut ja mai tain sijaiset kourassa..
ennen matkaa niille jotka ei oo kuullu kerpo voitti ateenan suurimmat skeitti kisat, sai 1200e massii ja oltiin vähä fileis, en voin sanoin kuvailla kuinka naiset parveili voittajan ympärillä, vähän ku yritit mennä onnittelemaan ni ne kreikan skene misut ja emmi tunki eteen..
jaa mitäs muuta, ainiin pakkaus ja siivous alotettu ja on vähän paniikki et miten kaikki mahtuu mukaan..koht lähetää kattoo ku pojat skeittaa ja lirkuttelee jorgosille ja dimitriokselle, ennen sitä kova rasvaus urakka ja kokeillaa voiko jo laittaa rintsikat päälle:)
ps. äiti:mulla oli aurinkorasvaa ja hattu päässä ja silti se tapahtui, olen melkein syytön ja kadun vakavasti etten ollut varjossa koko lomaani.

sankari ja tulokas!

arvatkaa kumpi on kumpi...

ps. hyvää synttäärii kaikille kellä sellanen tänään on

skeitti kisat

Jep. viime viikon loppuna järjestettiin pireaksessa jonkin sortin nuorisotapahtuman yhteydessä myös skeitti kisat ja pakkohan niitä oli päästä kattomaan. Yhdelle aukiolle oli rakennettu ihan kisoja varten parkki. tälläset liikuteltavat parkit on kyllä omien kokemusten mukaa ollu melkeen kaikki tosi sketsejä joten en kyllä liikaa oottanu tälläkään kertaa, ja hyvä niin. Parkki oli aika perus metalli vaneri systeemi sellasella boonuksella, että koko flätti oli tehty vanerista! sen lisäksi että poppia vaneri ei kauheesti tarjonnu oli se myös tuettu niin harvaan että kivoja bumppeja oli koko flätti täynnä. no eipä se toisaalta kyllä ees haitannu se flätti koska parkki ei muutenkaa mikää huippu ollu...perus poksi ledgeillä ja muutama ditsi ja sit kikkerit vastakkai...ainii ja tietty joku vyötärönkorkui pyöree flätti putki pleidaajille... ei ees korneria, se ehkää itteeni harmitti eniten.
Kisojen suosikki härveli oli ledget joita kaikki kisaajat vaan ajo edestakasin, joitain rohkeita lukuunottamatta, jotka uskaltautu tekee kikkeristä jotai.. aika perus kisat oli ainoona erotuksena että finaali runit oli jonku vartin mittasii...

Keske finaalien tapahtu sitten jotain jännää, joku toppaliiviin sonnustautunu kaveri kävi jahtaa jotain toista ihan hetkessä kunnon myllyrinki oli valmis...ringissä oli varmaa sata ihmistä kattomassa kun toppaliivikamu uhoo, sitten yhtäkkii tilanne laukee ja kaikki vaan jatkaa kasuaalisti kisojen kattomista...Sit vielä kisan jälkee joku täkäläinen hiphop yhtye esiinty, mutta sitä en jaksanu jäädä kuuntelee joten lähdin kotiin.

.
turistit katsomossa


näitten ledgejen hinkkausta oli lähes kaikki kisa runit.