Viikonloppu tuli ja meni aika nopee taas vaihteeks,mutta tulipahan taas tehtyy kaikkee kivaa. Perjantaina hengailtii Emmillä pitkään iltaan vaan laiskotellen ja jotain tanssimusiikkia fiilistellen. Hämmentävä juttu kävi kun tilattiin ruokaa, tilausta vastaanottanut herrasmies varmisti puhelin numeron moneen kertaan, ilmeisesti edellis kerralla Emmin ja Ninnun ruokaa tilatessa oli numero ollut väärä ja ruokalähetti odotellut kadulla ja pimpotellut ovikelloja jonkun puolentunnin ajan, koska ei ollu saanu tyttöjä kiinni puhelimella. Tällä kertaa numero oli onneksi oikea ja sapuskat tuli perille. Kellon lähennellessä puolta yötä lähdimme tapaamaan Emmin jotain kamua jonka kanssa lähdimme sitten kaupunkiin drinkeille. Ite en ollu henkilöitä aikasemmin tavannu, mutta oli mukava nähdä että Emmi oli saanut uusia, noinkin läheisiä ystäviä täältä Etelä-Euroopasta. Kaupungilla hetken kimpoilun jälkeen päädyimme istumaan tersassille ja juomaan jonkinsortin kuumaa pontikkahunajamikstuuraa, joka on kuullemma hyvin perinteinen juoma täälläpäin. Keskustelimme ystäviemme kanssa kaikkea säästä politiikkaan ja kreikan ongelmiin ja ennenkuin huomasimmekaan kello oli jo kolme ja meidän oli vilman kanssa lähdettävä kotiin, mutta Ninnu ja Emmi lähtivät vielä tanssimaan ja pitämään hauskaa ystäviemme kanssa.
fun n games
kakkua ja teknoa
matkalla kaupunkiin
kamu, uleeliivi, emmi ja slice ninnun naamaa
Lauantaina sitten mentiin kaupunkiin lähes heti herättyämme, vain todetaksemme että turistikausi alkaa pikkuhiljaa käynnistymään ja koko keskusta oli täynnä vyölaukkuja ja remmisandaaleihin ahdettuja urheilusukkia. Kauppojen kiertelystä siis luovuimme tilaanteen huomattuamme ja siirryimme kahvilaan hengailemaan. Kahvilta sitten kiiresti kotiin vaihtaa kamat ja sitten kalaan. Tosi hämmentävää miten erillaista seutua on ku lähtee pikkasenki ulos kaupungista. Tosi idyllisiä, mutta jo elämän näköisiä pikku kyliä, joiden läheiset kallio rannat houkuttelivat meidän lisäksi muitakin kalamiehiä. Pienen etsinnän jälkeen kalapaikka löytyi ja päästiin itse asiaan, siima veteen ja odottelemaan. Jonku kolmen tunnin rannassa hengailun saaliiks tuli 2 pientä kalaa, jokunen valokuva ja rentoutunut olo. Kaikin puolin onnistunut reissu siis!
lautta matka kohti kalaismpia vesiä
kalapaikka
Odottelua
ei vaappua, ei matalikkoa, ei kuhaa
vaan joku kuranen sintti
matkalla kaupunkiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti